Mikä tekee kotitalousvähennyksen tyyppisestä tuesta kannattavaa? Kotitalousvähennyksestä puhutaan paljon. Kotitalousvähennyksen ansiosta voimme mm. tehdä edullisemmin pieniä remontteja ja näin huolehtia asuntojemme kunnosta. Vähennystä on pidetty tehokkaana keinona lisätä työllisyyttä, mutta minkälainen kokonaisvaikutus kotitalousvähennyksellä on yhteiskunnalle? Harvemmin näkee keskusteluja siitä, onko kotitalousvähennyksen luoma työllisyys optimaalinen tapa lisätä yhteiskunnan hyvinvointia tai luoda tulevaisuuden vaurautta. Alla olevassa olen tuonut esiin omiin laskelmiini perustuvan näkökulman asiasta. Vertailussa on keskitytty tarkastelemaan uusien työpaikkojen muodostumista niin, että 100 % hankitusta työstä on kotitalousvähennyksestä tuettua. Vähempi määrä voisi mm. tarkoittaa, että hankinta tehdään kotitalousvähennyksen ansiosta, mutta hankinnan määrä ylittää kotitalousvähennyksestä tuetun maksimimäärän. Yksi kysymys on, että ovatko vähennyksen vaikutukset pitkäaikaisia vai putoaako kysyntä kotitalousvähennyksen poistuttua. Lisäksi osa kotitalousvähennyksellä tuetusta työstä on sellaista, joka on automatisoitumassa / poistumassa (esim. siivousrobotittien tai uusien materiaalien ansiosta) tai jossa on jo valmiiksi osittaista pulaa tekijöistä (tietyt remontit). Mikäli työeläkemaksujen vaikutusta ei huomioida, kotitalousvähennyksestä tuettu työ ei tuo positiivista nettotuloa julkiseen talouteen laskelmien mukaan vielä 69 000 euron vuosipalkallakaan (työn suorittajan palkka). Mikäli työeläkemaksujen vaikutus julkiseen talouteen huomioidaan, kotitalousvähennyksellä tuettu työ tuottaa positiivista nettotuloa arvioilta noin 25 000 euron vuosipalkkaa korkeammilla palkoilla (työn suorittajan palkka). Summat ovat kuitenkin riippuvaisia monesta seikasta, kuten asuinkunnasta. Erityisesti siis alempien palkkojen osalta hyöty kohdistuu pääasiassa alalla toimivien yritysten liiketoimintaan. Yhteisöveron tai ALV:n vaikutusta ei ole huomioitu laskelmissa selkeän vertailukohdan puuttumisen vuoksi. Enemmän tietotaitoa vaativa toiminta kuitenkin yleensä tuottaa suurempaa arvonlisää ja näin myös enemmän verotuloja. Tilanteissa, joissa työlle löytyy substituutteja esim. automaation kautta eikä työtä tekevä koe työn vastaavan sisältö- tai tulotasotoiveitaan, saattaa työn tukeminen ainoastaan vaikeuttaa työllistyvän tilannetta pitkällä aikavälillä. Yhteiskunnan kannalta resurssit eivät tällöin ole optimaalisessa käytössä, ja muutokseen vaadittava oppiminen ainoastaan viivästyy. Lisäksi väärien toimialojen tukeminen saattaa hidastaa toimialamuutosta ja uuden teknologian käyttöönottoa. Tällöin tilanteesta kärsivät myös uuden teknologian valmistajat ja vaihtoehtoisten ratkaisujen tarjoajat. Koulutuksen tuoma tulotason nousu kompensoi nopeasti opintojen tukemisesta seuraavia kuluja. Jo noin 3000 euron kuukausipalkan tuottamilla verotuloilla pystytään maksamaan koulutuksen tukien kulut muutamassa vuodessa ja lisäksi suuri osa koulutetuista työllistyy huomattavasti korkeammalla kuukausipalkalla. Graafit, joihin yllä oleva teksti suurelta osin perustuu, löytyvät myös osoitteesta https://johanna- sandman.com/kotava/KoTaVa3.htm. Osoitteesta löytyy kaksi graafia; Palkka- ja nettotulo -graafi vertailee kotitalousvähennyksen vaikutuksia julkiseen talouteen eri tulotasoilla (työn suorittavan palkansaajan tulotaso) Graafissa on pyritty huomioimaan: + Palkasta maksetut verot + Sosiaaliturvamaksut (sekä työntekijän että työnantajan osuudet) + Pakolliset työeläkemaksut (vertailun vuoksi laskettu myös toinen versio, jossa ei huomioitu) - Mahdolliset sosiaalituet - Kotitalousvähennyksen vaikutus julkiseen talouteen (tässä 40 % maksetusta korvauksesta) Vertailu -graafin tarkoitus on tuoda esiin erilaisten vaihtoehtojen vaikutusta julkiseen talouteen (nettotulot). Vertailussa on siis mukana palkkatöitä tekevän enemmän ansaitsevan (2 kpl), opiskelijan sekä kotitalousvähennyksen ansiosta työllistyneen vähemmän ansaitsevan vaikutus. Graafissa on esitetty esimerkkejä, joissa on mukana vaihtelevasti: + Palkasta maksetut verot + Sosiaaliturvamaksut (sekä työntekijän että työnantajan osuudet) + Pakolliset työeläkemaksut (vertailun vuoksi laskettu myös toinen versio, jossa ei huomioitu) - Opiskelijalle maksettavia tukia - Kotitalousvähennyksen vaikutus julkiseen talouteen (tässä 40 % maksetusta korvauksesta) Graafien Y-akselien arvot ovat vuotuisia euromääriä. Kuvauksiin merkityt kuukausipalkat ovat keskimääräisiä (vuosipalkka/12). Graafeja pääsee katsomaan tarkemmin valitsemalla sivun vasemmasta alakulmasta Palkka- ja nettotulo- tai Vertailu - lehden. Johanna Sandman 4.1.2021