Paljon puhuttu asumiskustannus - muutamia huomioita ja kysymyksiä Paljon puhutaan yleisen vuokratason korkeudesta ja subventioiden vaikutuksesta vuokramarkkinoiden hintatasoon. Vähemmän asiaa kuitenkin pohditaan sopimusten ja hallintoon liittyvien järjestelmien näkökulmasta. Yksityistäminen ei tee markkinasta vapaata tai täydellistä. Hinnat luonnollisesti määräytyvät useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta, esimerkkeinä niistä kustannukset, kysyntä ja tarjonta tai hintaan alentavasti vaikuttavien tekijöiden asema suhteessa hintaa nostaviin tekijöihin. Järjestelmässä, jossa ei ole tehokkaita motiiveja tai keinoja vaikuttaa hintatasoon (esim. vaihtoehtojen vähyyden tai tukien vuoksi), vuokrannousua pyritään joissain tapauksissa rajoittamaan sopimusten kautta. Keskustelen asiaa tässä lyhyesti asumisoikeusjärjestelmän, joka sisältää joitakin yhteyksiä julkisista varoista tuettuun vuokra-asunto rakentamiseen tai tarjontaan, kautta. Asumisoikeusjärjestelmässä asukas maksaa vuokran sijasta vastiketta ja saa korkoa maksamalleen asumisoikeusmaksulle. Asumisoikeusasuntoja tarjoavat yhtiöt ovat osakeyhtiöitä. Vastikkeet saattavat määräytyä suurelta osin kustannusten kautta ja voivat joissain tapauksissa nousta esim. isolumisten talvien huoltotöiden seurauksena. Muuten vastikkeen yläraja seurailee yleensä paikallista vuokratasoa. Asukkaalla ei yleensä ole tehokasta mahdollisuutta vaikuttaa vastikkeen tasoon muuten kuin muuttamalla. Suurin kysyntä keskittyy yleensä edullisempiin (pienempiin) asuntoihin, kun taas suuremmista asunnoista saattaa olla ylitarjontaa. “Tyhjäkäynnin” kustannukset tai tulovajaukset siirtyvät helposti asuntojen vastikkeisiin. Asumisoikeusasuntoihin liittyvissä markkinoissa on samantyyppisiä piirteitä kuin vuokra-asuntoihin liittyvissä markkinoissa, eivätkä edellä mainitut markkinat ole täysin toisistaan riippumattomia. Keskustelu asuntojen rakentamisen tarpeesta keskittyy usein pääkaupunkiseudun pienten asuntojen vähäiseen tarjontaan. Harvemmin näkee tutkimuksia, jossa keskityttäisiin selvittämään todellisia motiiveja asumisen sijainnille. Usein saattaa kuulla viittauksia kaupungistumiseen, vähemmän kuitenkin pohdintaa kaupungistumisen syistä. Minkälainen vaikutus esim. kulkuyhteyksillä, palveluilla, työpaikan sijainnilla, asuinympäristöllä, maineella tai kunnallisveroprosenteilla on asunnon sijainnin valintaan? Kuinka tärkeää on sujuva pääsy esim. työpaikalle, harrastuksiin, ystävien luokse, kauppaan tai kenties ravintolaan? Kuinka paljon kunnallispolitiikka vaikuttaa asuinkunnan valintaan? Jos yritys saa suoraan riittävästi julkisia tukia, se saattaa joutua hankintalain säännöstelyn piiriin. Tilanteissa, jossa tuet päätyvät osakeyhtiöille välillisesti (esim. asiakkaan saamien tukien kautta), ei tilanne yleisesti edellytä hankintalain soveltamista. Piirteet, jotka liittyvät tukien (suorien / epäsuorien) tai sääntelyn vaikutukseen esim. kysynnän hintajouston tai kustannusrakenteen näkökulmasta saattavat olla ajankohtaisia myös esim. SOTE - järjestelyjen kohdalla. Harvemmin näkee keskusteluja kysynnän muodostumiseen vaikuttavista tekijöistä, motiiveista luoda tai olla luomatta kysyntää, sekä mahdollisista kysynnän vähenemisen seurauksista. Johanna Sandman 4.4.2018